Crohn ja Colitis ry Keskustele!      
Keskustelutunnukset      
Crohn ja Colitis ry

Tapahtumat
Crohnin tauti
 Taudin kuvaus
 Sairauden hoito ja seuranta
 Leikkaushoito
 Toimeentulo

Colitis ulcerosa
Muut suolistosairaudet
Jäsenlehti
Muut julkaisut
Kurssit
Tukihenkilöt
Physical activity in IBD
IBD ja ravinto
Yhteistyökumppanit
Linkkejä
Liity
Yhteystiedot

Crohnin taudin kuvaus

Crohnin tauti on krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus,Se voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, yleisimmin kuitenkin ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa tai paksusuolessa. Tavallisimpia oireita ovat vatsakivut, ripuli, veriuloste, kuumeilu ja laihtuminen. Diagnoosi tehdään oireiden, tähystyksen ja koepalojen avulla. Sairautta hoidetaan lääkkeillä ja tarvittaessa leikkauksella.

Crohnin taudin kuvaus 

Crohnin tauti on pitkäaikaissairaus, jossa useimmilla oireettomat jaksot vuorottelevat aktiivisten vaiheiden kanssa. Tavallisimpia oireita ovat ripuli, vatsakivut, veriuloste, kuumeilu ja laihtuminen. Tauti voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella suusta peräaukkoon. Tyypillistä on tulehduksen esiintyminen paikotellen suolistossa niin että välillä voi olla terveitä alueita. Suurimmalla osalla potilaista Crohnin tauti paikallistuu ohutsuolen loppu-ja paksusuolen alkuosaan tai pelkästään ohutsuoleen tai paksusuoleen. Peräaukon haavaumat ja fistelit ovat yleisiä, mutta ylemmän mahasuolikanavan tulehtuminen on melko harvinaista.

Tautiin voi liittyä erilaisia komplikaatioita ja liitännäissairauksia. Diagnoosi tehdään oireiden, tähystyksen ja koepalojen avulla. Sairautta hoidetaan lääkkeillä ja tarvittaessa vaikeissa tapauksissa leikkauksella.Crohnin taudista ja colitis ulcerosasta eli haavaisesta paksusuolen tulehduksesta käytetään yhteisnimitystä tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD (Inflammatory Bowel Disease).

Mikä sairauden aiheuttaa?

Crohnin taudin syy on toistaiseksi tuntematon. Sairaus alkaa useimmiten nuoruusvuosina ja on hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä. Perintötekijöillä tiedetään olevan vaikutusta sairastumiseen. Crohnin tautiin sairastuneiden lapsilla on noin 10-20 %:n riski sairastua Crohnin tautiin tai colitis ulcerosaan. Jos molemmilla vanhemmilla on sairaus, riski on noin 30-50 %. Perinnöllisten tekijöiden lisäksi on ilmeisesti olemassa yksi tai useampi ympäristötekijä, joka laukaisee taudin ihmisellä, jolla on siihen taipumus. Näyttää siltä, että Crohnin tautiin sairastuneilla suoliston oma puolustusjärjestelmä reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti ja pitkäaikaisesti ulkoiseen ärsykkeen aiheuttamaan tulehdukseen, joka normaalista poiketen "jää päälle".Bakteerien ja virusten on epäilty aiheuttavan Crohnin tautia, mutta toistaiseksi näistä ei ole löytynyt aiheuttajaa. Samanaikaisesti kun länsimaissa asuvien ihmisten elinolosuhteet ja elintavat ovat muuttuneet, on taudin esiintyvyys lisääntynyt huomattavasti. Syyksi lisääntymiseen on esitetty ympäristöperäisten luonnollisten mikrobikontaktien vähäisyyttä varhaislapsuudessa (ns. hygieniahypoteesi) ja ravintoperäisiä tekijöitä. Sairauden aiheuttajaa ravinnosta kuitenkaan ei ole löydetty monilla potilailla on kokemuksia siitä, että jotkut tietyt ruoka-aineet aiheuttavat suolisto-oireita.

Tupakoitsijoilla on suurempi riski sairastua Crohnin tautiin kuin tupakoimattomilla, ja tupakoitsijan sairaus on usein vaikeampi kuin tupakoimattoman. Psyykkisten tekijöiden ei ole todettu aiheuttavan sairautta, mutta stressi lisää oireita.

Miten tavallinen tauti on?

Suomessa sairastuu Crohnin tautiin vuosittain yhdeksän ihmistä sataatuhatta kohti. Tauti voi alkaa missä iässä tahansa. Tyypillinen sairastumisikä on kuitenkin 15-35 vuotta, joten tautia voidaan luonnehtia nuorten aikuisten taudiksi. Lapsuusiässä Crohnin taudin keskimääräinen sairastumisikä on
12 vuotta.

Kelan tilastojen mukaan IBD:n esiintyminen on nelinkertaistunut lapsilla viimeisen 20 vuoden aikana. Crohnin taudin esiintyvyys on 150 -200 tapausta 100 000 asukasta kohti.

Tauti ei tartu. Varsinkin taudin alkuvaiheessa vain paksusuolessa esiintyvää Crohnin tautia ei voida noin 10% :ssa sairastuneista erottaa haavaisesta paksusuolitulehduksesta ja puhutaan luokittelemattomasta koliitista (aikaisempia nimiä indeterminate colitis tai välimuotoinen koliitti).Osa luokittelemattomasta koliitista osoittautuu myöhemmin Crohnin taudiksi.Lääkehoidon valintaan erotusdiagnoosi ei kuitenkaan vaikuta.

Oireet ja taudin toteaminen

Taudin pääoireita ovat ripuli ja kivut tavallisimmin oikealla alavatsassa. Muita oireita ovat väsymys, laihtuminen, kuume ja oksentaminen.
Oireet voivat olla jatkuvia tai esiintyä toistuvasti muutamien viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien välein häviten välillä. Oireet riippuvat tulehduksen laajuudesta  ja vaikeusasteesta sekä paikasta.

Lapsilla kasvun ja kehityksen (mm. puberteetin) hidastuminen voi olla jopa taudin ensioire. Liitännäissairauksina voi esiintyä niveloireita, kipeitä kyhmyjä iholla (kyhmyruusu), harvemmin haavaumia sekä silmien särkyä ja valonarkuutta (väri-tai kovakalvon tulehdus).

Tauti todetaan tähystyksessä tai kuvantamistutkimuksilla. Tähystyksissä otetaan limakalvolta näytepaloja, joista patologi toteaa taudille ominaiset piirteet. Rutiinitähystyksiä ovat ylemmän mahasuolikanavan tähystys pohjukaissuoleen asti ja paksusuolen tähystys peräsuolesta ohutsuolen loppuosaan asti.Ohutsuolen tutkimiseen käytetään kuvantamismenetelmiä; tietokone-(TTeliCT) magneetti- (MRI-)kuvausta. Aikasemmin käytetty pasaasiröntgen on jäämässä historiaan. Nykyisin ohutsuoli voidaan tutkia myös käyttäen nieltävää kapselikameraa.Epäselvissä tapauksissa voidaan tehdä ohutsuolen tähystys enteroskoopilla, jossa saadaan näytepalat. Toisinaan Crohnin tauti todetaan ensi kerran leikkauksessa, johon on päädytty vatsakivun tai suolitukoksen takia. Yksittäistä luotettavaa diagnostista laboratoriokoetta ei toistaiseksi tunneta, mutta verikokeista saadaan tietoa tulehduksesta ja sen asteesta sekä liitännäissairauksista (lasko, CRP, verenkuva, trombosyytit, maksa-arvot). Ohimenevät suolistotulehdukset suljetaan pois ulosteen bakteeri-ja alkueläintutkimuksilla. Taudin aktiivisuutta voidaan seurata tutkimalla ulostennäytteestä tulehduksen merkkiaineita  (kalprotektiini, laktoferriini).

(Päivitetty 6.4.2010)

SIVUKARTTA HAKU  
Design: Mediasignal Communications