Kansaneläkelaitos (KELA) korvaa IBD:n hoitoon käytettävien lääkkeiden kuluista viiden euron ylittävältä osalta 75 prosenttia Kela-korttiin merkityllä sairausnumerolla 208. Sairausnumero merkitään korttiin IBD:ssä alan erikoislääkärin B-lausunnon perusteella.
1.1.2005 alkaen järjestelmä on käytännössä hivenen muuttunut. Ennen potilaalla oli mahdollisuus saada lääkeostoista korvaus takautuvasti 30 päivän ajalta ennen KELAn päätöstä sairausnumerosta. Käytännössä potilaan saadessa diagnoosin ja sen hoitoon tarvittavat reseptit lääkärin vastaanotolla potilas on samana päivänä hankkinut kolmen kuukauden tarpeen mukaisen määrän lääkkeitä. Potilas on maksanut lääkkeistä täyden hinnan mutta on saanut myöhemmin 75 prosentin korvauksen toimitettuaan viipymättä B-todistuksen KELA:an ja saatuaan päätöksen KELA:sta. Enää Kela-korvauksia ei saa takautuvasti.
Muutoksen myötä lääkkeiden korvattavuus alkaa vasta, kun B-todistus on saapunut KELA:an. Potilas maksaa siis diagnoosipäivän ja B-todistuksen saapumisen välisenä aikana ostetut lääkkeet kokonaan itse. B-todistus laadintaan sairaalassa siten, että lääkäri sanelee lausunnon, se kirjoitetaan puhtaaksi ja lääkäri allekirjoittaa. IBD-potilaiden osalla lääkärin diagnoosi B-todistusta varten edellyttää PAD-koepalojen tuloksen, jonka saaminen patologilta vie aikaa. Tähän asti KELA on edellyttänyt koepalojen tuloksen mainitsemisen B-todistuksessa. Muutos aiheuttaa siis paineita sairaalan tai muun hoitopaikan nopeudelle B-todistuksen laadinnassa.
Kelan lääkekorvaukset kasvaneet
Kansaneläkelaitos (Kela) maksoi vuonna 2004 lääkekorvauksia 1.015 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuoden 918 miljoonasta eurosta selvästi lääkevaihdosta huolimatta. Suurimmat tautiryhmät korvausten yhteismäärän mukaan ovat verenpainetauti (30 % kaikista kuluista), astma (15 %) ja diabetes (10 %).
Haavaisessa paksusuolentulehduksessa ja Crohnin taudissa keskimääräiset lääkekustannukset potilasta kohti ovat noin 600 euroa eli juuri alle Kelan lääkekorvauskaton (604,72 euroa vuonna 2004). Potilaskohtainen kustannus on noussut edellisestä vuodesta viitisen prosenttia. Toiset viisi prosenttia kasvua lääkekustannuksiin IBD:n osalta tuo IBD-potilaiden määrän kasvu noin 1500 henkilöllä vuodessa. IBD-potilaiden lääkekustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Kelan lääkekorvauksen osuus on tästä 75 prosenttia eli noin 11 miljoonaa euroa. Tämä on yksi prosentti kaikista Kelan lääkekorvauksista.
Lääketeollisuus ry on esittänyt lääkekorvauksille 100 euron omavastuuta vuodessa, jolloin 40 prosenttia lääkekorvauksista säästyisi. Käytännössä yli miljoona suomalaista jäisi ilman yhteiskunnan tukea lääkemenoilleen. Lääketeollisuus esittää myös terveyskustannusten kokonaistaloudellista tarkastelua sekä haluaa puuttua lääkkeiden päällekkäiseen ja muuhun turhaan käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) valmistellaan useita lakimuutoksia, joilla kasvavat lääkekulut saadaan kuriin. Yksi tapa on ottaa käyttöön ns. viitehintajärjestelmä eli korvata lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden kulut edullisimman markkinoilla olevan valmisteen mukaan. STM on puuttunut myös lääketehtaiden yksittäisille apteekeille antamiin alennuksiin. STM yrittää lisäksi vaikuttaa lääketeollisuuden markkinointiin siten, että lääkärit määräisivät potilaille edullisempia lääkkeitä.
Crohn ja Colitis ry oli runsas vuosi sitten mukana potilasjärjestöjen rintamassa, jolla vastustettiin STM:n suunnitelmaa pudottaa Kelan lääkekorvauksia. Osan IBD-potilaista lääkekorvaus olisi pudonnut 75 prosentista 50 prosenttiin. Muutosta ei toteutettu. C rohn ja Colitis ry seuraa STM:n suunnitelmia tarkasti ja pyrkii säilyttämään IBD-potilaiden lääkekorvaukset järkevällä tasolla. Lääketeollisuus ry:n esitys 100 euron omavastuusta lisäisi IBD-potilaiden kustannuksia suoraan liki samalla summalla vuodessa joten esitystä emme kannata. STM:n viitehintajärjestelmä olisi periaatteessa mahdollinen mutta tällöin lääkevaihdon piirissä olevan halvimman lääkevalmisteen saatavuuden tulee olla koko maan kattava ja ajallisesti pitkäaikaisen hoidon mahdollistava. Tällä hetkellä halvimpien lääkevalmisteiden myyntiä on haitannut niiden heikko saatavuus. IBD-potilaiden lääkekorvauksista säästämisellä ei ole käytännössä Kelalle ja yhteiskunnalle taloudellista merkitystä. Verenpainetaudin, astman ja diabeteksen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn keskittymällä saavutettaneen säästöjä tehokkaammin.
Kaikki uutiset:
