|
Crohn ja Colitis ry tavoittelee IBD-potilaille hyvää hoitoa. Hoitosuhteen pysyvyydessä on parantamista. Tutkimuksen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä hoitoonsa antaen arvosanaksi 8,2. Tulevaisuudessa uhkaa alan erikoislääkäripula.
Crohn ja Colitis ry:n tavoitteena on IBD-potilaan hyvän hoidon toteutuminen. Hyvä hoito käsittää hoidon asiantuntemuksen, saatavuuden, pysyvyyden, samankaltaisuuden ja kohtuulliset kustannukset. Hoitotapahtuma koostuu lääkärinkäynnistä, muista toimenpiteistä ja lääkehoidosta.
Hoidon arvosanaksi 8,2
Lokakuussa 2006 toteutetun yhdistyksen tutkimuksen perusteella IBD-potilaista 64 prosenttia hoitaa gastroenterologi ja 23 prosenttia sisätautilääkäri. Hoidon saatavuus yliopistosairaaloissa on heikentynyt, koska potilaita on siirretty taloudellisin perustein yhä enemmän hoitoon kuntien omiin hoitoyksiköihin. Hoidon saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on kuitenkin olemassa eikä yksityisen sektorin palveluja ole tarvittu. Tämän myötä hoidon kustannukset ovat säilyneet kohtuullisina. 85 prosenttia potilaista saa yhteyden hoitavaan lääkäriin 0-2 päivässä.
Hoitosuhteen pysyvyyden suhteen on parannettavaa, sillä puolella potilaista hoitava lääkäri oli vaihtunut kahden edeltävän vuoden kuluessa. Hoidon samankaltaisuutta parantaa vuonna 2005 julkaistu Crohnin tautin Käypä hoito –opas. Yhdistyksen tutkimuksen mukaan IBD-potilaat ovat tyytyväisiä hoitoonsa, koska antavat yleisarvosanaksi 8,2.
Vaikean IBD:n hoitoon biologisia hoitoja
Lääkehoidon osalla uusien lääkkeiden tulo käyttöön edellyttää myyntiluvan. Käytännössä myyntiluvan ohella tarvitaan Kelan hintalautakunnan päätös lääkkeen korvattavuudesta. Uusien lääkkeiden hinnat ovat usein niin korkeat, ettei potilailla ole taloudellisia mahdollisuuksia niitä ostaa. Suomessa uutta diagnosoitua IBD-potilasta hoidetaan ensin 5-ASA-valmisteilla, kortisoneilla, solusalpaajilla ja antibiooteilla. Kalliit biologiset hoidot ovat vähitellen yleistyneet vaikean IBD:n hoidossa.
IBD-potilaiden tyypillinen sairastuvuusikä on 15-35 vuotta. Nuoren aikuisen elämään kuuluu opiskelu, alkava työura sekä parisuhteen ja perheen perustaminen. Vaikeat taudin oireet vaikuttavat usein potilaan elämään siten, että opiskelu keskeytyy, määräaikaista työsuhdetta ei jatketa tai perheen perustaminen viivästyy. Näillä kaikilla on suuret vaikutukset potilaan loppuelämään inhimillisesti arvioituna. Terveystaloudellisesti arvioituna nuorten potilaiden vaikeiden oireiden pitkittyminen tuo yhteiskunnalle suuret kustannukset. Tällöin voisi kuvitella, että vaikean IBD:n hoidossa erityisesti nuorilla potilailla otetaan käyttöön kalliita hoitoja nykyistä nopeammin.
Lisätietoja antaa Crohn ja Colitis ry:n puheenjohtaja Jyrki Koskinen, 0400 338024 tai puheenjohtaja(ät)crohnjacolitis.fi.
|
