|
Monien IBD-potilaiden mielessä on huoli siitä kuinka sikainfluenssa vaikuttaa heidän sairauteensa ja muuttavatko esimerkiksi jotkut lääkkeet sen hoidon tarvetta. Gastroenterologi Tuula Mäkelä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta rauhoittelee IBD-potilaita. Hänen viestinsä on, että IBD-potilaita koskevat ohjeet ovat periaatteessa samat kuin muullekin väestölle annetut. Heidän tulee noudattaa yleisesti annettuja ohjeita niin taudin tartunnan ehkäisemisessä, kuin, jos tauti puhkeaa, sen hoidossakin. Kuitenkin niiden IBD-potilaiden, jotka saavat immunosuppressiivista lääkitystä, eli solunsalpaajia tai biologisia lääkkeitä, tulisi saada influenssarokotus ensimmäisten rokotettavien joukossa. Samoin, jos he sairastuvat, heidät tulee hoitaa virusantibiooteilla. Heitä kehoitetaan ottamaan sairastuttuaan yhteyttä terveyskeskukseen, josta heidät ohjataan asianmukaiseen hoitoon.
Kaikkia sikainfluenssaan sairastuneita koskevat ohjeet :
Jos oireesi ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin, lääkärin tekemää taudinmääritystä tai viruslääkehoitoa ei pääsääntöisesti tarvita, vaan taudin voi sairastaa kotona. Vältä läheistä kontaktia muihin ja pysyttele kotona oireiden keston ajan. Töihin ja kouluun voit palata kun olet ollut oireeton yhden vuorokauden.
Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää. Kuumetta ja särkyä voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Influenssa paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Älä mene sairaana töihin tai kouluun. Älä myöskään hoida pieniä lapsia sairaana ollessasi. Jos mahdollista, pyydä jotakuta toista käymään kaupassa tai hoitamaan muita asioita puolestasi. Tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen. Jos joudut lähtemään lääkäriin, peitä suu ja nenä kertakäyttönenäliinalla tai käytä suu-nenäsuojainta, jos sellainen on saatavilla.
Influenssan A(H1NI)v oireet ovat äkillisesti alkanut kuume, mitattuna yli 38 °C - lapsilla yli 38,5 °C sekä yskä tai kurkkukipu tai kumpikin. Lisäksi voi esiintyä vatsaoireita. Influenssa ei ala pelkällä nuhalla. Influenssan vakavia komplikaatioita ovat keuhkokuume ja äkillinen hengitysvajaus (ARDS). Jos kuulut riskiryhmään ota yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen tai lääkäriin herkemmin, jotta saat tietää tarvitsetko/ tarvitseeko lapsesi hoitoa influenssaan. Riskiryhmään kuuluvilla on suurentunut vaara saada jokin jälkitauti, esimerkiksi keuhkokuume.
Riskiryhmät:
Raskaana olevat naiset
Henkilöt, joilla on joku seuraavista pitkäaikaissairauksista:
- säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti) tai keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saava astmapotilas) tai diabetes
- krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
- vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio-tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk yli 2 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito)
- krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
- sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40)
Lähde:
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
A(H1N1)v influenssa ohjeistus 27.10.2009
|
