Sairauspäivärahaa maksetaan, jos henkilö ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja on ollut työssä kolmen kuukauden ajan ennen työkyvyttömäksi tuloa. Jos yllämainittu työssäoloehto ei täyty, päivärahaoikeus alkaa työkyvyttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti 55 päivää. Sairauspäivärahaa haetaan Kelan toimistosta lomakkeella SV8, sairauspäivärahahakemus.
Liitteeksi tulee laittaa lääkärinlausunto A työkyvyttömyydestä. Sen perusteella voidaan myöntää sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 päiväksi. Sairauspäivärahan hakuaikaa on neljä kuukautta siitä, kun oikeus päivärahaan on alkanut. Jos sairauspäivärahan saajan työkyvyttömyys pitkittyy, pyytää Kela hankkimaan yleensä laajemman lääkärintodistuksen (lääkärintodistus B). Korotus- ja jatkohakemuksilla on neljän kuukauden takautuva hakuaika. Kun sairauspäivärahapäiviä on 150, Kela lähettää kirjeen, jossa tiedotetaan kuntoutusmahdollisuuksista ja mahdollisesti eläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta. Työkyvyttömyyseläkettä voidaan yleensä maksaa vasta sitten, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaika eli 300 päivää. Käytännössä ensimmäinen vuosi maksetaan määräaikaista eläkettä eli kuntoutustukea.
Vuoden 2007 alusta tuli mahdolliseksi saada myös osittaista sairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea työntekijän kuntoutumista ja työhön paluuta. Sitä voidaan myöntää työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle, joka palaa työhönsä osa-aikaisesti, kun sairaus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 60 sairausrahapäivää. Päivärahan saamisen edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työn tekemisestä osa-aikaisesti määräajaksi. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta. Päivärahan suuruus on puolet hakijan saamasta kokoaikaisesta sairauspäivärahasta. Summasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Osasairauspäivärahaan eivät ole oikeutettuja opiskelijat tai työttömät.
(Päivitetty 12.5.2009)
